Kesällä olimme lomalla poikani kanssa samaan aikaan kun mieheni oli valmennettavat jalkapallojoukkueen kanssa Dana Cupissa. Joukkueita oli todella monesta maasta ja kansainvälistä tunnelmaa ja fiilistä, yhteenkuuluvuutta. Oli mahtava kokemus päästä tunnustelemaan yhteenkuuluvaisuutta urheilun kautta; iloa, riemua ja myös pettymyksiä. Eneriga oli käsinkosketeltavissa.

Pääsimme yhtenä päivänä rentoutumaan meren rannalle, Atlantin rannalle. Meri ilma, aurinko, vesi ja rantaantoi ihan mielettömän rentouttavan olon, sää helli meitä kaikkia ja oli kuin laastaria haavoille edellisen päivän rankalle häviölle rengaistuskilpailussa. Itse löysin bussilta rantaan mentävän ostoskeskuksesta aivan mielettömän ihanan pikku putiikin joka täyttyi ihanista langoista ja suloisesta n. 60 vuotiaan rouvan ihanasta olemuksesta. Hän puhui puhelimessa todella kauan yhden vanhan rouvas asiakkaan kanssa ja huomasi että hänen paikkansa kaupassa oli todella tärkeä, henkireikä monelle asiakkaalle. Hän oli tofella otettu kun tulin tulin takaisin ostamaan ne langat (jotka oli siis tarkoitettu minun ostavan) kun ensi käynillä piti juosta "vahtimaan" tyttöjä rannalle...